Hyvä paha arkkitehtuuri

Loppukeväästä aloin tekemään omia yrityssivuja. Long story short, päätin keskittyä B2B asiakkuuksiin sen sijaan että myyn suoraan tuotteita kuluttajille. Tämä osittain sen takia, että yritysten kanssa toimiminen on mulle hyvin luontaista ja olin löytänyt uudenlaisen lähestymistavan sisustusarkkitehtuuriin.  

Tämän prosessin myötä tuli tärkeäksi määritellä ja sanoittaa työni selkeästi. Ymmärrän nyt, että mulla on hankala suhde termien kanssa. Alunperin opiskelin arkkitehtuuria ja isänikin oli arkkitehti. Mulle kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että arkkitehdin työ ei ole mun juttu. Arkkitehtuuri on kovin insinöörimäistä työtä, byrokratiaa, koordinointia ja sääntöjä.

Työskennellessäni arkkitehtitoimistoissa ihailin sisustussuunnittelijoiden työtä, sen inhimilllisyyttä, kauneutta ja visuaalisuutta. Mutta sisustus-sana, nyt ymmärrän, on myös edustanut mulle tiettyä luuseriutta. Välillä me upotaan suohon nimeltä uskottavuus. Olenko uskottava, olenko uskottavampi kuin joku toinen. Näin me saatetaan ajautua pois niiden asioiden luota mitä me oikeasti rakastamme.

En ole arkkitehti, mikä sitten olen? Kuuden vuoden arkkitehtiopintojen, parin vuosikymmenen työrupeaman arkkitehtitoimistoissa  jälkeen sanottakoon että olen sisustusarkkitehti. Tätä työtä olen myös tehnyt viimeiset kymmenisen vuotta.

Haluan tehdä maailmasta kauniimman ja inhimillisemmän. Kertoa tarinoita, ilahduttaa ja luoda jotain merkityksellistä ja aikaa kestävää.

Eläköön pehmeämpi ja inhimillisempi maailma!  Kuuntele sinäkin rohkeasti omaa ääntäsi ja toteuta ne juuri sun näköisesi unelmat!